Ulosotto
Oikeudenhoidon uudistamisohjelman mukaisesti ulosoton rakenneuudistuksen yhteydessä on selvitetty ulosottolaitoksen organisaation uudistustarve. Keskeistä oli selvittää, millaisessa organisaatiossa tulevaisuuden ulosottomenettely on taloudellisinta, tuottavinta ja tehokkainta samalla asianosaisten oikeusturvasta huolehtien.
Ulosottoviraston toimistotehtäviä hoitavat viraston päällikön ja toimistopäällikön alaisuudessa henkilöstö, joka koostuu apulaistoimistopäälliköistä, osastosihteereistä ja perintäsihteereistä. Toimistohenkilöstön keskeisiä tehtäviä ovat kirjaaminen, perinnän tuki, realisoinnin valmistelutehtävät, ulosoton maksuliikenne, kirjanpito sekä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävät. Toimistohenkilöstöön kuuluviksi luetaan myös tarkastaja -nimikkeellä työskentelevä henkilöstö. Tarkastajia ei ole kaikissa virastoissa ja heidän toimenkuvansa vaihtelevat sisältäen sisäisen tarkastuksen tehtäviä, perintää tukevia selvittelytehtäviä tai yritysvelallisten analysointiin erikoistuneita tehtäviä.
Kuten kihlakunnanulosottomiesten kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä nykyisin, myös ulosottoylitarkastajien ja ulosottotarkastajien osalta näistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. On tarkoitus, että ulosottoylitarkastajan kelpoisuusvaatimukset koulutuksen osalta olisivat korkeammat kuin nykyisin kihlakunnanulosottomiehellä. Ne eivät kuitenkaan koskisi lain voimaan tullessa kihlakunnanulosottomiehen vakinaisessa virassa olevia virkamiehiä. Ne eivät myöskään koskisi määräaikaisia virkamiehiä, jos määräaikaisen virkasuhteen kesto ulottuu lain voimaantulon jälkeiseen aikaan.
Rakenneuudistukselta edellytetään varautumista vastaamaan myös tulevaisuuden säästövelvoitteisiin. Se ei onnistu ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Näitä uudistuksia tarvitaan toiminnan turvaamiseen, koska säästövelvoitteita ei voida toteuttaa pelkästään virkoja vähentämällä.
Kokonaisuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin ulosoton organisaatio (L 197/1996). Toinen vaihe koski muun muassa ulosottoperustetta, yleistä menettelyä ja häätöä (L 679/2003). Uudistuksessa ulosottomenettelyä kehitettiin ulosoton asianmukaisuutta, puolueettomuutta ja avoimuutta sekä kuulemista ja päätöksen perustelemista koskevilla säännöksillä sekä säädettiin ulosottoperusteen määräaikaisuudesta. Uudistus liittyi myös ulosoton tietojärjestelmän käyttöönottoon. Ensimmäisen ja toisen vaiheen välissä toteutettiin lisäksi eräitä kiireellisiä uudistuksia.
Johtavien kihlakunnanvoutien ja kihlakunnanvoutien kelpoisuusvaatimukset vastaisivat voimassaolevia kelpoisuusvaatimuksia. Heidät nimittäisi valtakunnanvouti.
Ulosoton varsinaiset täytäntöönpanotehtävät voidaan karkeasti ottaen jakaa asiantuntijatyöhön, rutiini- ja tukityöhön sekä tietojärjestelmän tekemään työhön. Osa täytäntöönpanotehtävistä on hyvin summaarisia ja toisaalta osa niistä vaatii erityistä asiantuntemusta. Valtaosa perintätuloksesta kertyy toistuvaistulon kuten palkan ulosmittauksesta, maksusuunnitelmista sekä maksukehotuksen avulla pääsääntöisesti vähän selvitystä vaativista ja automatisoiduista toimenpiteistä. Omaisuuden myynnistä, joka vaatii erityistä asiantuntemusta, kertyi vuonna 2016 noin 72 miljoonaa euroa. Oikeudenhoidon uudistamisohjelman mukaisesti ulosoton rakenneuudistuksessa on selvitetty erilaisissa täytäntöönpanoasioissa tarvittava menettely ja sen edellyttämä henkilöstörakenne. Selvityksessä todettiin, että työketjujen ja työnjaon uudelleenarvioinnin osalta oleellista on se, millaista osaamista kukin työtehtävä edellyttää.